Mikä on pääläpyn ja päätyläpyn välinen suhde kattorukissa?

Kattoradan päärakenteessa päätelakakiskot ja päätykiskot ovat erottamattomia ydinosia. Tarkan liitännän ja yhteistyötoiminnon kautta ne yhdessä kantavat laitteen painon ja siirtävät käyttökuormia, takaen vakauden ja turvallisuuden nostotoiminnan aikana. Seuraavassa käsitellään tarkemmin niiden läheistä suhdetta rakenteellisen liitännän ja toiminnallisen jakautumisen näkökulmasta:

Rakenteellinen liitos: Tarkka kohdistus muodostaa laitteen "kantavan kehyksen"

1. Liitosmenetelmä ja sijoittelu: Päätyvaunut sijaitsevat pääpalkin molemmissa päissä ja telakoituvat tarkasti pääpalkin päihin laippojen avulla. Pääpalkin päihin on hitsattu vastaavat laipat. Kun päätypalkin päissä olevat laipat ovat kiinnitetty pääpalkin laippoihin, ne kiinnitetään lujilla pulteilla. Liitoksen aikana laipan tasaisuutta ja pulttien kiristysvoimaa on valvottava tarkasti, jotta varmistetaan tiukka ja rakoton sovitus ja estetään suhteellinen siirtymä kuormituksen alaisena. Tämä liitosmenetelmä ei ainoastaan siirrä pystysuoria kuormia, vaan se kestää myös vaakasuoria käyttöiskuja muodostaen yhtenäisen kantavan rakenteen pääpalkin ja päätyvaunujen välille.

2. Rakenteellinen komplementaarisuus: Pääpalkin muoto on yleensä laatikko- tai I-muotoinen rakenne, jossa korostuu pituussuuntainen kantavuus sekä tukimekanismin ja nostoperävaakojen tuki. Päätykäyttöön käytetään laatikkomainen tai yksinkertainen rakenne. Sen lisäksi, että ne liitetään pääpalkkiin, niissä on myös pyöräkootiin tarkoitettuja rei'ityksiä tukimekanismin pyöräyksille. Tällainen rakenteellinen suunnitteluratkaisu ei ainoastaan toteuta toiminnallisen integraation "pitkittäinen kantavuus ja sivusuuntainen liike", vaan myös parantaa koko rakenteen vääntö- ja sivuttaisjäykistystä jäykällä liitännällä estäen kehän muodonmuutosta käytön aikana.

Toiminnallinen jako: Yhteistyö tukeaksesi laitetta "käyttö ja kantavuus"

1. Pääpalkki: Ydinkuormituksen ja kiskojen tuki: Pääpalkki on laitteen "pitkittäisen kuormituksen kannattava ydin", ja sillä on kolme pääasiallista tehtävää: ensinnäkin se kantaa suoraan kiskomekanismin painoa ja tarjoaa vakaan tuen kiskon sivusuuntaiselle liikkeelle pääpalkin kiskojen pituudella, toiseksi se kestää nostokuorman pystysuoraa painetta ja siirtää kuormituksen pääpalkin rakenteellisen lujuuden avulla molempiin päätyvaunuihin. Pääpalkin kantavuus määrittää suoraan laitteen maksiminostokapasiteetin ja käyttövakauden.

2. Päätykäyttö: Vaakasuora Yhteys ja Porttikoneen Käyttö: Päätykäyttö toimii laitteen "sivusuuntaisena yhteys- ja liikekeskuksena" ja sillä on kaksi pääasiallista tehtävää: Ensinnäkin se toimii sillanäytteena, joka yhdistää pääpalkin ja porttikoneen mekanismin, siirtäen pystysuoran kuorman (mukaan lukien laitteen oman painon ja kourukellon kuorman) tasaisesti pääpalkista pyöräkokoonpanoon, joka edelleen siirtää kuorman tehtaan kiskoille. Toiseksi se kuljettaa porttikoneen mekanismin käyttökomponentteja (kuten moottorin ja vaihdelaatikon). Pyörien käytön avulla se liikuttaa koko laitetta pituussuunnassa tehtaan kiskoja pitkin, mahdollistaen laajan alueen kattavan nostamisen.

Toiminnallinen synergia: Nosto-operaatioiden aikana hoitomekanismin nostama kuorma siirtyy päätasapalkin kautta kiskokuljettimelle. Päätasapalkki jakaa kuorman molemmilla päistä sijaitseviin kiskokuljettimiin. Kiskokuljettimet kantavat päätasapalkin siirtämän kuorman ja samalla ne ohjaavat päätasapalkkia ja kiskokuljettimen liikkumaan yhtä aikaa gantry-mekanismin avulla, jolloin kuorman pitkittäissiirto toteutetaan. Kiskokuljettimen sivusuora liike päätasapalkin suhteen yhdistettynä gantryn pitkittäissiirtoon ratoja pitkin mahdollistaa lopulta tarkan kolmiulotteisen kuorman käsittelyn. Tämä toiminnallinen synergia "päätasapalkin kuorma + päätytasapalkin ajovoima" on tehokkaan yläpuolisen nosturin toiminnan ydinlogiikka.